Valokeilojen vampyyri
Sä tahdoit jotain muuta
mä olin valmis antamaan
kaiken jos pystyisin
hetkeksi tuskan poistamaan

en silloin vielä tiennyt
kuinka paljon satuttaa
kun osa vain tahtoo
ja muu on arvotonta

ranteeni auki viiltää
toiveiden terävät siivet
lentäisivät muualla
lentäisivät muualle

nuoruuden taikaa
vuodet päältäsi pois
vain hetken aikaa
sinä tahdoit
nuoruuden taikaa
vaatteet päältäni pois

mä luulin niin väärin
onhan se turha odottaa
että vois illoista
yhtä vain elää uudestaan
kun aika on mennyt
sut piilotan lukkojen taa
mennyttä, entistä
ei pois voi heittää kokonaan

ranteeni auki viiltää
toiveiden terävät siivet
lentäisivät muualla
lentäisivät muualle

nuoruuden taikaa
vuodet päältäsi pois
vain hetken aikaa
sinä tahdoit
nuoruuden taikaa
vaatteet päältäni pois

vain hetken aikaa

aamu meidät erottaa
kuvat vääristää
ja huomaan ettet
todellinen ole sittenkään

aamu meidät erottaa
liikaa näyttää ja mä
huomaan
ettet rakastunut sittenkään

nuoruuden taikaa
vuodet päältäsi pois

vain hetken aikaa
sinä tahdoit
nuoruuden taikaa
vaatteet päältäni pois

vain hetken aikaa

valokeilojen vampyyri
suuteli kaulaani
suuteli
minun kaulaani suuteli
valokeilojen vampyyri
suuteli kaulaani.

Ikuinen Virta
mun vuodet vähenee
ne ilmaan ohenee
kuin savu taivaaseen
mun jälkeeni ei jää
kai mitään kestävää
pois kaikki häviää
mä hiekkalinnan teen
se vaipuu paikoilleen
ei kestä huomiseen
on turha rakentaa
polkua jatkuvaa
jos kaikki katoaa

(kerto)
entä jos elämän ikuinen virta
katkeaa kuin lahonnut silta
entä jos eksyn matkalla laivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan
ainoa varma on vain tämä hetki
heikolla jäällä käy sieluni retki
anteeksi luoja rauhaasi vaivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan

sä säästät lippaaseen
rahat käytät korkoineen
kai taloon kiviseen
vaan miksi uskot niin
jos sulle pedattiin
vain sänky sammaliin

(kerto)
entä jos elämän ikuinen virta
katkeaa kuin lahonnut silta
entä jos eksyn matkalla laivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan
ainoa varma on vain tämä hetki
heikolla jäällä käy sieluni retki
anteeksi luoja rauhaasi vaivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan

entä jos elämän ikuinen virta
katkeaa kuin lahonnut silta
entä jos eksyn matkalla laivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan
ainoa varma on vain tämä hetki
heikolla jäällä käy sieluni retki
anteeksi luoja rauhaasi vaivaan
voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan

tuhkasta taivaan
tuhkasta taivaan

Scarlett
Ei yhdessä, ei erikseen
En tiedä mitä kanssas teen
Me vanhat virheet toistetaan
Me nauhat loppuun kelataan
Ja aina samaan palataan

Scarlett jää pihaan katsomaan
Kun Rhett pois lähtee vaunuillaan
Ja ajaa yksin taivaanrannan taa
Scarlett jää pihaan katsomaan
Vain tuuli liikkuu hiuksissaan
Se kuiskaa sä et koskaan häntä saa

Ei meistä tehty filmiä
Pyyhkineet eivät silmiä
Ihmiset meidän vuoksemme
Vaikka kadotimme onnemme
Ei kukaan jäänyt suremaan

Scarlett jää pihaan katsomaan
Kun Rhett pois lähtee vaunuillaan
Ja ajaa yksin taivaanrannan taa
Scarlett jää pihaan katsomaan
Vain tuuli liikkuu hiuksissaan
Se kuiskaa sä et koskaan häntä saa

Jälkeenpäin sen vasta tajuaa, tajuaa
Toistimme vain vanhaa tarinaa, tarinaa

Scarlett jää pihaan katsomaan
Kun Rhett pois lähtee vaunuillaan
Ja ajaa yksin taivaanrannan taa
Ja niin jää Scarlett pihaan katsomaan
Vain tuuli liikkuu hiuksissaan
Se kuiskaa sä et koskaan häntä saa


Pidä Kädestä
kaksi maata on niin erilaista
toinen valosta veistetty on
toisen niityille päivä ei paista
on sen huoneissa yö loputon
niiden välistä käy joki musta
syvä niinkuin on äärettömyys
siihen tuntenut oon kaipausta
kun on sielua kalvanut syys
ja nyt äärellä sillan, heikon ja hauraan
pyydän sua auttamaan

pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu
kanna kun korteni maahan sortuu
varjoista valoihin lentää anna
siipien suojassa kanna
sillä heikko on henkeni onnen orja
temppeli sillä vain hento sorja
kanssani kuljethan poikki tän sillan
aamun ja viimeisen illan

mä nään eessääni kastuneet laudat
osa niistä jo katkennut pois
joen kuohuissa kuolleiden haudat
niiden luonako paikkani ois
silmät suljen en katsoa saata
kun ei rannalle toiselle näy
eikä jalkojen alla oo maata
minun askeleet orpoina käy
ja nyt välissä synkän taivaan ja virran
pyydän sua auttamaan

pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu
kanna kun korteni maahan sortuu
varjoista valoihin lentää anna
siipien suojassa kanna
sillä heikko on henkeni onnen orja
temppeli sillä vain hento sorja
kanssani kuljethan poikki tän sillan
aamun ja viimeisen illan

ja kun silta se tuulessa keinuu
olin valmis jo luovuttamaan
tunsin kuinka sun sormesi tarttui
käsivarteeni voimattomaan
ja kun köydet mun sillan alta pois sortuu
päästänyt et silloinkaan

pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu
kanna kun korteni maahan sortuu
varjoista valoihin lentää anna
siipien suojassa kanna
sillä heikko on henkeni onnen orja
temppeli sillä vain hento sorja
kanssani kuljethan poikki tän sillan
aamun ja viimeisen illan

pidä kädestä kiinni
pidä kädestä kiinni
pidä kädestä kiinni


Vuorien Taa
Käveleekö kenkäs vaikka jalat jarruttaa
Kohti kylmää kylää jossa vapaus vallan saa
Aavehuudot korviin kaikuu, pyytää seuraamaan
Uskallatko nousta kohti vuorta kulkemaan

Tiedän tietä huipulle oot salaa katsellut
Viettelyksen vilpillistä suolaa janonnut
Tuijottanut tummaa kohtaa kartan kuluneen
Unissasi kuullut laulun vuorten neitsyeen

KERTOSÄE:
Vuorien taa käyt kulkemaan, askelten taa jää musta maa

Paljain jaloin astuu ilman immet hunnuissaan
Tuuli tarraa riepottelee helmaa hohtavaa
Kavaluus on piilossa kauneuden takana
Kuulet kuinka synninsiskot laulaa kuorossa

KERTOSÄE x2

Etkö tunne kaltaistasi onnenetsijää
Petturi ei pelostansa pääse ikinä
Tiedän kuinka helposti mielen saa lankeemaan
Tiedän kuinka lumota voi sielut laulullaan

Olisiko minun pitänyt ottaa vakuutus
Kaiken varalta
Olisitko ehkä onnellisempi
Jos voisit matkustaa ulkomaille
Niillä rahoilla

Jos valoissa kaadun
Enkä huomenna voi liikkua
Maadun matojen ilona
Ei kai sinusta tule sellaista kuin niistä
Jotka vain surevat
Ei kai sinusta tule sellaista
Vain surevat

Olisiko minun pitänyt kirjoittaa kirje
Kaiken varalta
Mitä jos vain masennut
Etkä tunnistakaan minun haamua

Olen miettinyt...


Valoissa
Olisiko minun pitänyt ottaa vakuutus
Kaiken varalta
Olisitko ehkä onnellisempi
Jos voisit matkustaa ulkomaille
Niillä rahoilla

Jos valoissa kaadun
Enkä huomenna voi liikkua
Maadun matojen ilona
Ei kai sinusta tule sellaista kuin niistä
Jotka vain surevat
Ei kai sinusta tule sellaista
Vain surevat

Olisiko minun pitänyt kirjoittaa kirje
Kaiken varalta
Mitä jos vain masennut
Etkä tunnistakaan minun haamua

Olen miettinyt...


LINNANSA VANKI

Tämä suo on sanoista tehty
vuodet voidelleet
Jos ei osaa anteeksi antaa
kuolee paikoilleen
Olen koittanut räpiköidä
olla kuin ennen
Mutta jatkuu sateinen päivä
hukun kuitenkin

Joku kuiskasi mulle lähde
Äänet päässä huutavat mene jo
ennen kuin näät jokaisen uponneen

Miksi mieli on ikuinen linnansa vanki
kääntelee kuvia kuin huvittaa
Ja pahuutta nähdä voi missä vain tahtoo
Rumuus ei rumalta tuu loppumaan
Jokaisen varjeltava on omaansa
käännyn kun vielä en katkera oo
Kun vihassa vaanii se pohjaton ansa
juoksen kun vielä en vajonnut oo

Tämä suo on hämärän koti
henget tuijottaa
Jos en tahdo jalkaani kastaa
kuka pakottaa?
Olen nähnyt peilini muuttuu
kuva vääristyy
Enkä ymmärrä tarkoitusta
Mikä on kaiken syy ?

Joku kuiskasi mulle lähde
Äänet päässä huutavat mene jo
ennen kuin näät jokaisen uponneen

Miksi mieli on ikuinen linnansa vanki
kääntelee kuvia kuin huvittaa
Ja pahuutta nähdä voi missä vain tahtoo
Rumuus ei rumalta tuu loppumaan
Jokaisen varjeltava on omaansa
käännyn kun vielä en katkera oo
Kun vihassa vaanii se pohjaton ansa
juoksen kun vielä en vajonnut oo


10H MYÖHÄSSÄ

Minä olen kai noin 10 tuntia myöhässä
Ymmärräthän, joskus hetket vievät repivät käsistä
Olen joskus vuosia istunut vain neljän seinän sisällä
Yrittänyt saada jostain kiinni ja olla perillä

En löytänyt kotiin asti
kuljin kyllä varovasti
Tieltä eksyivät horjuvat askeleeni
En löytänyt kotiin asti
Vaikka mietin vakavasti
Jonnekin vain hukkasin osoitteen

Kuka jaksaa aina tehdä kaiken niin, ettei kaduta
Minun täytyy olla vapaa, eikä miettiä turhia
Sillä olen vuosia istunut vain neljän seinän sisällä
Yrittänyt jotain oppia ja olla kunnolla

Kerantti Karolina
On mulla bootsit ja mä soitan kitaraa
jopa luulis että ei oo mua kovempaa
mun täytyy myöntää ehkä hieman pehmoilen
on naisellani työn alla rättisulkeinen

Kuulin Karoliinan lähteneen
jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen
syytän sua Elisabeth Rehn
mun naiseni on kapiainen

Mä tomutan sekä pullat pakastan
ynnä pitsin nypläystä hieman harrastan
sun raaka äänesi saa kokoon kivekset
kun ojennukseen pistät karuimmatkin urokset

Kuulin Karoliinan lähteneen
jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen
syytän sua Elisabeth Rehn
mun naiseni on kapiainen

Kuulin Karoliinan lähteneen
jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen
syytän sua Elisabeth Rehn
mun naiseni on kapiainen

Katse oikeaan tai vasempaan
huutos on veitsi joka sivaltaa

Pesen paikkailen, pyykit kaikki viikkailen
vaipat vaihdan sujuvasti meidän kaksosten
sä tulet kohta kotiin kello on jo kuus
huudat missä Karoliinan pyttipannu-blues

Kuulin Karoliinan lähteneen
jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen
Kuulin Karoliinan lähteneen
jätti tänne vaikeroimaan kotipiiakseen
syytän sua Elisabeth Rehn
mun naiseni on kapiainen.


PAHINTA TÄNÄÄN

Huuhtele vaan
Minä olen pesunkestävä
En voi auttaa
Tietenkin saat maalata sun taivaat
liittää lampaita laumaasi

Joskus on vaan ryömittävä mullan alla suu täynnä likaa
Jokainen saa nähdä sateenkaaren kaikki päädyt pimeimmät taivaat

Rinnalleni en tarvi joukkoasi
Mä pysyn jaloillani, kun kaitsen murheitani

Sillä pahinta tänään on valkea valo
joka silmiini lyö, eikä varjoja varo
Sillä pahinta tänään on valkea valo
Mene pois, mene pois, mene pois
Pilaat pimeyteni

Kiillota vaan
Puhtaimmallekin lopulta maa värin antaa
Armoa jaat
Antaisit mielummin mun syntini kantaa